ensiviikolla, joku ilta, ostan paljon hyvää ruokaa & uppoudun sänkyyni kera Amelién & Breakfast at Tiffany's.
kaksi lempparileffaani. rakkaus.
oon viettänyt viimeaikoina aikaa suurimmaks osaks vaan kämpillä, tuun hulluks?!
viekää minut pariisiin älkääkä päästäkö pois.
kiitos.
musta on ollu tosi ihana viimepäivinä vaan fiilistellä jukka pojan & raappanan tahdissa.
ja samalla tuli kauhee ikävä keikkailua, kesä tuuthan nopee takas?!
kesällä ei tullu tehtyä mitään vaikka suunitelmia ois ollu vaikka muille jakaa, enskesänä aion tehä tuohon asiaan muutoksen!
aion kiertää monet festarit, mennä telttailemaan, ottaa aurinkoa & uida liikaa, kaljotella niin kauan kuin maksa kestää, mökkeillä, shoppailla,nähdä paljon paljon ihmisiä, tehdä ihania asioita & kokea paljon uutta!
haaveilen liikaa, taistelen tunteiden kanssa koska en halua että muut näkevät mitä oikeasti tunnen, itken itseni uneen liian usein, ja tuntuu etten vaan osaa elää enää??
kuten varmasti moni muukin - oon vittuuntunut siihen miten kaikki yhteydenpito perustuu nykyään sosiaalisen mediaan??
miksi kukaan ei pyydä enää treffeille,
miksei kavereiden kanssa mennä kahville,
miksi nykyään kuulee vaan "tuu koneelle"??
arki on tylsää enkä jaksais näitä velvollisuuksia, onks pakko jos ei haluu?
- Karo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti